NETWORKING

Kuuden askeleen yhteys muihin ihmisiin on tuttu monesta yhteydestä. Alberto Laszlo-Barabasin kirja Linkit - Verkostojen uusi teoria herätti halun tulla solmuksi, risteysasemaksi verkostossa. Se oli ennen Linkedin:ä ja Facebookia. Kiinteää ajattelua.

Barabasin kirjan painettu kuvaus verkostoista jäi mieleen staattisena karttana, kuvauksena siitä, missä ja miten ollaan yhteydessä toisiin. Painettu on pysyvää, vakiintunutta, paikalleen jäänyttä, aikaan sidottua.

Atomit muodostavat toistensa kanssa erilaisia sidoksia, yhdisteitä. Atomi muodostuu ytimestä ja sen ympärillä kiertävistä elektroneista. Toiset atomit ovat innokkaampia kuin toiset tarjoamaan elektronejaan yhteiseen käyttöön. Toiset pyrkivät käyttämään  muiden elektroneja hyväkseen.

Orbitaalit kuvaavat elektronin liikkumatilaa ytimen ympärillä. Elektronin sijaintia ei voi ilmaista tarkasti, vaan monimutkainen yhtälö kertoo jonkinlaisen todennäköisyyden sijainnista. Verkon solmun sijasta tarjotaan elektroneja avoimesti yhteiseen käyttöön. Kyse ei ole kiinteästä kaistasta, vaan jatkuvasta liikkeestä.

3D:n eli kolmiulotteisuuden lisäksi aika on merkittävä tekijä verkostossa. Joidenkin kanssa kohtaamiset toistuvat yhä uudelleen, vaikka kumpikin on kulkenut ajassa ja työssä pitkän matkan. Usein myös keskinäiset roolit vaihtuvat, mutta yhteistyö säilyy muodonkin vaihtuessa.

Lisa Sounio käyttää termiä Networking, mikä ei tarkoita sitä, että Facebookiin poimitaan mahdollisimman monta kaveria tai Linkedinnissä pyritään huippunoteerauksiin CEO- tms. muilla kriteereillä. Verkostoituminen on parhaimmillaan yhteistyön vetovoimaa ammatillisten rajojen, statusten ja ajan rajoitusten yli.

Kysymys ei ole siitä, kenet voit kehua tuntevasi, vaan kuka haluaa toimia kanssasi.