keskiviikko 16. syyskuuta 2009

OLEN FACEBOOKISSA, ERGO SUM???

Cogito, ergo sum. Ajattelen, siis olen olemassa, sanoi Descartes. George Herbert Meadin mukaan identiteetti syntyy vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin. Olemme sosiaalisia eläimiä, olemme olemassa vain ollessamme suhteessa muihin. Minä en ole minä, jos sinua ei ole olemassa.

Gutenberg keksi kirjapainotaidon 1495. Se mullisti viestinnän. Siihen asti sana oli kulkenut kertomalla ja luostarien tekijänoikeuksilla, sen jälkeen tekniikka mahdollisti sanan levittämisen kaikelle kansalle. Tarvittiin vielä välivaiheita ennen kuin taivaita tavoittelevasta munkkilatinasta päästiin lihallisten ihmisten kieleen. Piti luoda kirjoitettu kieli ja opetella lukemaan sitä. Lukutaitoa pidetään itsestään selvyytenä oppivelvollisuuden tuotteena, kuitenkin vielä jossain päin maailmaa nuoret koululaiset opettavat vanhuksia lukemaan.

Internetin avulla painettu sana on muuttunut rajattomasti leviäväksi sanaksi, kuvaksi ja ääneksi. Kauanko kestää, että sosiaalisen median lukutaidottomat pääsevät mukaan vai syntyykö raja maailmojen välille? Missä ja milloin otetaan seuraava askel? Tuleeko taas viidensadan vuoden päästä uusi hyppy tunteen ja ajatuksen siirtoon vai tapahtuuko se jo kohta? Missä vaiheessa lakkaamme olemasta lihaa ja verta, milloin fyysinen kosketus korvautuu bittitouchilla? Onko luokkajako tulevaisuudessa (vai jo nyt) mediajako?

Olen Facebookin kynnyksellä, koska en ole ihan varma, mihin sitä käyttäisin. Sarasvuolla on ollut sama strategia, josta hän ei ole enää ihan varma. Missä pitää olla mukana, että olisi olemassa ja noteerattaisiin? Mitä hyötyä ja mitä riskejä siitä on? Joku voi viedä rahani, jos saa käsiinsä pankkitunnukset. Entä voiko joku varastaa minut, jos olen Facebookissa? Oikeastaan etsin arkijärkeä. Facebook on väline, jonka käyttöä pitää opetella ja jossa yksityisyyden rajat pitää vetää itse. Toisaalta sillä voi ylittää ajan ja paikan rajat, jakaa ajatuksia ja löytää uusia yhteyksiä.

Toistaiseksi bloggaan, ergo sum. Tai ainakin kuvittelen olevani olemassa heittelemällä sanoja avaruuteen tietämättä kuitenkaan, osuvatko ne mihinkään.

perjantai 4. syyskuuta 2009

AUTOKAUPAN TASA-ARVOTESTI

Kun nainen tulee autokauppaan, hän

A) on siivooja ja tulee silittämään paitoja
B) on miehen (lue asiakas) varjo
C) päättää auton väristä ja istuinkankaan materiaalista
D) omistaa ajokortin ja voi jopa ostaa auton

A-kohdassa nainen kuuluu kalustoon eikä pidä ääntä itsestään, hänen jäljiltään autot ovat pölyttömiä ja paidat sileitä. B-kohdan nainen on jo ongelmallisempi, hän saattaa astua liikkeeseen aivan yksin. Siinä tapauksessa kannattaa odottaa, että naisen mies ehtii paikalle ja tervehtiä vasta sitten. Nainen ilman miestä autokaupassa on kuin ilmaa eikä edes kovin raikasta. C-kohdan nainen on hyvä merkki myyjälle. Kun hän saapuu paikalle ja katselee värejä, niin kaupat lähestyvät. D-kohdan nainen tulee yksin liikkeeseen ja tekee outoja kysymyksiä.

Kiesi teki miehen teon ja otti ”teknistä etumatkaa” tasa-arvokeskusteluun. Joitakin vuosia sitten olin puolilämpimässä kirjeenvaihdossa erään Veikon (markkinointijohtaja) kanssa. Kyselin, miksi kyseinen automerkki (ei Audi) kutsui pelkkiä miehiä Formula-tapahtumaan grid-tyttöineen. Veikko lähestyi lämpimällä ymmärryksellä kolmen tyttären isänä ja lohdutti, että kyllä naisillekin varmaan jotain kivaa järjestetään.

Autoliikkeitä voi halutessaan rankkeerata yllä olevan testin perusteella. Tämän vuoden auton hankinnan perusteella enemmistö liikkeistä päätyi C-kohtaan, yksi oli ehdotonta D-luokkaa. Auton hankinnassa ratkaisee viime kädessä käytettävyys ja hinta, tasatilanteessa myyjä. Hankinta suoritettiin C-luokan liikkeestä ja prosessi oli maskuliininen rituaali, jota oli mielenkiintoista seurata sivusta. Maksu kuitenkin kelpasi yhteiseltä tililtä.

Lohdullisia asiakasnäkemyksiä edustavat kaksi miespuolista insinöörituttavaa, joista toinen on ostanut auton naiselta (ammattitaitoiselta automyyjältä) ja toinen tunnustaa, ettei ymmärrä konepellin alta muuta kuin sen, että pissapojan säiliöön pitää panna vettä ja öljytikkua joskus kurkistaa.