tiistai 7. marraskuuta 2017

KOKEMUS NARIKKAAN JA SORMI SUUSSA PUUHUN

Törmäsin digipulmaan.  En ymmärtänyt, mikseivät tietyt videot näkyneet Macissa.  Kyselin kumppaneilta ja kyselin googlelta erilaisten hakusanojen avulla. Sain vastaukseksi Hopeiselta omenalta paljon vaikeita sanoja ja selvittelin flashia ja javaa niiden perusteella. Johtopäätös oli, että digiymmärrykseni katto on tullut vastaan. Tai että koneeni on saanut dementiatartunnan minulta.

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

PELISÄÄNNÖT TYÖSSÄ JA VEDESSÄ 

Paikallisessa uimahallissa sattui pieni episodi, joka sai minut miettimään pelisääntöjä. Arkisin käyn kaivelemassa pelisääntöjä esiin työyhteisöistä yhdessä henkilöstön kanssa. Nyt ne tulivat mieleen sunnuntaiaamuna uima-altaan päädyssä.

perjantai 1. syyskuuta 2017

ME TEIMME SEN!

Tunnetko itsesi rusinaksi työpaikallasi vai jäädytetäänkö työpaitasi? 

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

20 VUODEN KOMMUNIKAATIOKATKOS

Vähän aikaa sitten selvisi eräs väärinymmärrys, joka on vallinnut elämänikäisen ystäväni ja minun välillä noin kaksikymmentä vuotta. Sinällään se ei ole haitannut ystävyyttä, mutta on esimerkki siitä, miksi joskus on hyvä käsitellä asioita konkreettisesti ja tosiasioiden pohjalta.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

DIGIMOTISSA

Päätimme ylittää rajoja. Omiamme ja Euroopan. Nizzassa asuva coach etsi vapaaehtoista coachaukseen facebookin livelähetykseen. 

Minä ilmoittauduin vapaaehtoiseksi koe-eläimeksi sen vuoksi, että olen pelännyt esiintymistä, videoita, vieraalla kielellä puhumista, suuria yleisöjä ja huonolta näyttämistä. Siinä tähänastinen pitkä oppimääräni, joka on vielä kovasti kesken.


Tunsin itseni hullun rohkeaksi. Mitä minulle tapahtuisi, jos yrittäisin ajatella järkevästi, puhua änkyttämättä englantia ja olla näyttämättä kovin huonolta. Aikataulu sovittiin iltapäiväksi, jotta yhdysvaltalainen yleisö olisi ehtinyt herätä. 

Testasimme tekniikkaa etukäteen. Facebook ja iPhone. Muuta ei tarvittu. Tosin testivaiheessa systeemi toimi vain niin päin, että minä lähetin kutsun ja Theresa liittyi lähetykseen. Itse keskustelu sujui helposti. Voiko tekniikka olla näin ihmeellistä?

H-hetken lähestyessä menin facebookin live-tilaan ja yritin lähettää kutsua Theresalle. Ruutu vilkutti kutsun lentoa toiselle puolelle Eurooppaa ja minä juttelin itsekseni oletetulle yleisölle. Jota muuten ei ollut yhtään. Vähän hukkaan meni sekin sosiaalinen rimakauhu, jota tunsin etukäteen.

Yritin kutsua Theresaa liveen ja pidin puhetta yllä englanniksi edelleen. Sitten vaihdoimme rooleja ja hän huuteli ja lauleli minulle Nizzasta käsin. Olen sitä mieltä, että hyvän vuorovaikutuksen aikaan saaminen ei edellytä samassa pöydässä istumista. Tällä kertaa oli pakko todeta, että samassa Boulangerien pöydässä pari viikkoa sitten yhteys toimi yhtä aikaa kumpaankin suuntaan.

Lopulta luovuimme facebookin livetoivosta ja vaihdoimme kahden kesken Skypeen. Haa, Skype ei toimi Macissa ja nyt ilmoitti, ettei muuten toimi Firefoxissakaan. Lopulta päädyimme tavanomaiseen AdobeConnect-työhuoneeseeni yhtä aikaa ja kummankin kuuluviin. 

Yhdessä päätimme voittaa vastoinkäymiset ja otamme ensi viikolla kunnon harjoitukset, jotta live-lähetys Nizza-Iisalmi saadaan käyntiin ja jakeluun myös Atlantin toiselle puolen, josta Theresa on kotoisin. 

Sosiaalinen pelkoni meni siis aivan hukkaan. Kukaan ei päässyt näkemään änkytystäni - vielä. Tämän liveharjoittelun tavoitteena on aloittaa Työelämän vartit - tositarinoita ja ihmetyksen aiheita elävästä elämästä Omatien fb-sivuilla. Kunhan päästään samalle aallonpituudelle tekniikan kanssa. 

Tervetuloa mukaan, näin etukäteen!