ETHÄN PALKKAA 50-VUOTIASTA?

Ylen aamu-tv kysyi, miksi viisikymppiset eivät kelpaa työmarkkinoilla. Ei itsepäistä viisikymppistä kannata palkata eikä kolmekymppistä, joka ei osaa käyttää sähköpostia. Ei myöskään miestä eikä naista. Stereotypia tarkoittaa kaavamaista, yleistynyttä käsitystä kuten, että nuoret hallitsevat tietotekniikan ja vanhat ovat joustavia tai miehet ovat kovia ja naiset pehmeitä.

Erilaisissa leikkimielisissä testeissä voi selvittää oman henkisen ikänsä. Ammattitaidon kohdalla tuijotetaan syntymäaikaan eikä siihen, milloin osaaminen on hankittu, miten sitä on ylläpidetty tai millainen käytettävyysarvo kokemuksella on kyseisessä tehtävässä.

Tutkimusten mukaan fyysinen toimintakyky (esim. reaktioaika) alkaa heiketä kolmikymppisenä, kun taas sosiaalinen ja psykologinen kunto voivat parantua iän myötä. Ylen dokumentissa tohtori Kevin Fong haastatteli 62-vuotiasta lentokapteeni Chesley Sullenbergiä, jolla oli pari minuuttia aikaa ratkaista ongelma (molemmat moottorit sammuivat), jota ei ollut koskaan harjoiteltu. Onnistunut pakkolasku 155 matkustajan kanssa New Yorkin Hudson-jokeen 2009 on jäänyt historiaan. Kumman olisit ottanut mieluummin: kolmekymppisen reaktioajan vai Sullenbergin kertyneen kokemuksen?

Viikko  sitten Helsingin Sanomien työelämäliitteessä peräänkuulutettiin koulutodistuksia, koska CV:t eivät ole uskottavia. Työmarkkinat eivät kuitenkaan palkkaa tutkintoja, vaan osaamista eivätkä esimerkiksi teoreettiset huipputiedot johtamisteorioista anna täyttä kuvaa yhteistyön onnistumisesta kyseisen henkilön kanssa tai ylioppilastodistuksen englannin laudatur takaa onnistuneita vientineuvotteluita.

eOppimiskeskus etsii vuoden parasta oppimisratkaisua Peter Vesterbackan johdolla. Uusilla ratkaisuilla halutaan pelastaa tulevien sukupolvien motivaatio ja Pisa-tulokset. Entä työelämässä vielä olevien motivaatio ja osaaminen?   CV pitää kirjoittaa omasta päästä tai itsearviointitesteissä ymmärtää asettaa oma osaaminen jollekin tasolle.

Pelillisyyden yksi ominaisuus on välitön palaute suorituksesta. Total Engagement -kirjassa kuvataan, miten pelit ja virtuaalimaailmat muuttavat ihmisten tapaa tehdä työtä. Miksei Suomessa kehitetä pelillisiä ratkaisuja osaamiseen, sen arviointiin ja samalla sen kehittämiseen. Esimerkiksi kielitaitonsa voisi arvioida pelaamalla peliä, josta saisi palautteena päivitetyn arvion  tai tietoteknisiä tai mitä tahansa ammatillisia taitoja voisi testata kokeellisesti ja saisi arvion todellisesta käyttötaidostaan.

Viisikymppisille ja muillekin siis Pisa-peli, jonka tuloksena saadaan käytettävä osaaminen esiin sen sijaan, että sitä arvailtaisiin syntymäajan tai oman mielipiteen perusteella. Pelin voisi nimetä jonkin paikkakunnan mukaan, niin saataisiin samalla uusi Nokia vientiin.