sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

VIISAUTTA TYÖHÖN

Mikä sinusta isona tulee?  - Toivottavasti viisas, sanoo keski-ikäinen, työhönsä kyllästynyt ja turhautunut uranvaihtoa harkitseva. Ensikuulemalta vastaus vaikuttaa näsäviisaalta, mutta tarkemmin tutkittaessa huomataan, että viisaus on sosiaalinen ilmiö, johon  löytyy määritelmä sosiaalipsykologian oppikirjasta.

Oppikirjan määritelmän mukaan viisautta voidaan tarkastella neljästä näkökulmasta.

Ensimmäiseksi sanotaan, että oikeudenmukaisten ratkaisujen löytämistä työyhteisön ristiriitatilanteissa on luontevaa nimittää viisaudeksi. Kuinka osata ehdottaa vaihtoehtoja, joita eri kuppikuntiin jakautuneet voisivat suostua kokeilemaan. Tätä ominaisuutta tarvitaan niin työelämässä kuin hallitusneuvotteluissakin.

Toiseksi viisauteen liittyy myös ihmisen käsitys siitä, mitä tieto on.  Elämän alkutaipaleella se ymmärretään helposti ehdottomaksi ja varmaksi myöhemmin sen suhteellisuus korostuu ja lopulta päädytään tiedon jäsentymiseen olemassa olevan todistusaineiston kautta. Elämänkokemuksella on olennainen merkitys tämän viisauden puolen kehittymisessä ja sitä pidetään harvinaisena alle 30-vuotiailla.

Tätä toista näkökulmaa täydentää avaruustutkija Ilkka Sillanpään  kommentti tiedon ja tieteen välisestä suhteesta. Planeetta- ja tähtitiedemittausdataa saadaan nykyään niin paljon, että tutkijat eivät ehdi analysoida läheskään kaikkea. Erilaisten työkalujen avulla tietoa voidaan havainnollistaa, mutta varsinainen tiede syntyy vasta analysoinnin kautta ja yhteyksien muodostamisessa eri datojen ja vaikutusten välille ja siitä ymmärryksestä, joka siitä saadaan.

Kolmanneksi viisaus on taitoa antaa hyviä neuvoja käytännön elämän hankaliin ongelmiin, jotka liittyvät ihmiselämän tärkeisiin päätöksiin. Ongelmat liittyvät osittain moraaliin, mutta ne vaativat myös käytännön tietoa ja ymmärrystä tunnistaa tosiasiat, soveltaa erilaisia toimintatapoja, suhteuttaa asioita tilanteen, elämänvaiheen ja epävarmuuden perusteella. Esimerkkinä tästä viisauden lajista voidaan pitää kolmen aikuisen erilaisen yrittäjän keskinäisiä tapaamisia, joissa puidaan kunkin ongelmia lyömällä päät ja kokemukset yhteen.

Neljäs viisauden puoli on täysin koulutuksesta riippumaton ominaisuus eli tunteen ja ajattelun tasapaino, joka liittyy minuuden sopusointuun ja eheyteen. Kun on sovussa itsensä kanssa ja on oman nahkansa kokoinen, on mahdollista olla avoin ja läsnä myös muille. Sisäinen tasapaino säteilee rauhaa ja antaa arvoa ja tilaa myös muille. Kirjallisena esimerkkinä tästä viisauden lajista pidetään Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen palvelijaa Mutia, mutta käytännössä tämän voi nähdä tuikkivan esimerkiksi avantouimarien pukukopissa.

Sanotaan, että älykäs selviytyy tilanteista, joihin viisas ei joudu. Työssä ja elämässä viisaudella on käyttöä, mutta se ei synny pelkästään tietoa lataamalla, vaan yhdessä ajan kanssa kokemalla. Älykkyys voi olla yksilölaji, viisaus kytkeytyy muihin ihmisiin ja on yhteistä pääomaa. Sen vuoksi viisaus ei tunnu lainkaan huonolta tavoitteelta työelämän puolimatkassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti