Oppimaan oppiminen on pitkään hoettu selviytymismantra. Mitä oppiminen on ja miten opitaan oppimaan? Katson asiaa käytännön sudenkuopan syvyydestä käsin. Olen ottanut käyttöön useita uusia välineitä ja osallistunut sosiaalisen median koulutuksiin viime aikoina.
Kun putoaa kelkasta, tulee vihaiseksi. Tuntee itsensä idiootiksi ja vaihtoehtona on syyttää ohjelmaa, opettajaa tai itseään. Syyllistä voi hakea kaikista, selitystä jostain välistä. Kyse on kuiluista eri systeemien välillä ja aivosiltainsinööriä tarvittaisiin.
Joskus kauan sitten television kanavat haettiin pyörittelemällä paneelissa olevia nappuloita omin käsin. Kun siirryttiin valikoihin, piti systeemiä ohjata kaukosäätimestä ja valita menusta oikeat kohdat. Aivoissa hermosolujen piti kääntyä eri asentoon.
Ensin olivat reikäkortit, sitten DOS, kunnes tuli Windows ikoneineen ja valikkoineen. Jos aloittaa tietotekniikan opiskelun kynä ja paperi -pohjalta, on vaikea hahmottaa opettajan hiirihyppelyä ikoneissa ja valikoissa. On välttämätöntä tuntea perustyökalujen nimet ja harjoitella niiden käyttöä. Olen huomannut, että opittuani jonkin uuden asian, minun on helppo selittää se jollekin, koska idioottivaihe on vielä kirkkaana mielessä.
Vaikka tietäisi, mikä on hiiri, sitä ei jokainen osaa käyttää vaihtelevissa ympäristöissä eri tavoin. Tein kuvakirjan omista valokuvista. Tuli sormet kipeiksi ja rumia sanoja paljon, kun klikkailin kuvia ja yritin saada niitä siten siirretyksi kirjapohjaan. Kai se joku vahinko oli, kun tajusin, että ne pitääkin raahata hiirellä paikalleen. Yleensä ohjeet alkavat vasta seuraavasta kohdasta.
Second Lifessa juutuin Dellin saarelle takomaan yhtä kuvaa. En oivalla, miten kulloinkin pitäisi toimia. Pelisäännöt ovat taas vaihtuneet. Mikä kohta pitää löytää, että sitä voisi hiiren oikealla klikata? (Marko vuosia sitten selitti, että hiiressä on myös toinen näppäin) Viisi vuotta sitten tunsin suuria tuskia, kun kirjoitimme kirjaa Internetixissä. Kaksi kumppania Helsingissä tunsi systeemin, minä en ollut koskaan käyttänyt sitä. Kirja ilmestyi 2006, tuskan muistan edelleen. Entä jos aakkosjärjestys vaihtuisi kvartaaleittain tai QWERTY olisikin uudessa näppiksessä QÄÅZGM?
Paljon työaikaa ja hyvinvointia kuluu erilaisten järjestelmien ja systeemien opettelemiseen aina uudelleen. Montako erilaista ohjelmaa olet opetellut viimeisen viiden vuoden aikana muun työn ohella? Ohjelmien ja systeemien käytettävyys sekä kouluttajien ymmärrys koulutettavien tarpeista ja lähtökohdista parantaisivat hyötysuhdetta paljon. Väitän, että suomalaisessa työelämässä on vielä suuri joukko ihmisiä, jotka eivät osaa englantia eivätkä teleporttaa paikasta toiseen. Ja näiden ihmisten viipymä työelämässä vain pitenee.
Oppiminen on haaste. Täsmäkoulutus ja vierihoito lähi/etäyhteydellä auttavat hyppäämään logiikkakuilujen yli. Tälläkin viikolla olen saanut kokea hyvää mieltä ja iloisia hetkiä virtuaalimaailmassa osaavan oppaan matkassa XD. Nämä ihmisten kieltä puhuvat nörtit ovat pelastaneet monesta pulasta ja johdattaneet uusiin ulottuvuuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti